17.2.07
Uran aukaisua
Kävimme Hannun kanssa Palosella aukaisemassa 14 km lenkin. Puolet matkasta oli umpihankea, joten vauhtia ei pidetty.
Kaikki kävi aamulla jotenkin uskomattoman helposti. Koirat tulivat mielellään ja reippaasti valjastettaviksi ja kuljetuskärryyn. Usein käy niin, että Kessu riekkuu ja härnää, että etpäs saakkaan kiinni ja toinen hänkkäri on Keiju. Mutta nyt joka koira halusi ehdottomasti mukaan. Jeltsin on aina valmis lähtemään, niin kuin nytkin. Toin valjaat tarhaan, niin se työnsi päänsä koko nipun läpi. Varmaan se pukisi ne päälle jos osaisi.
Niin, valjastamme koirat jo kotona lähtiessä, ei tarvitse sitten paikanpäällä zoomailla mikä valjas kullekin kuuluu.
Aika mukavan näköinen valjakko tuollainen 11:en koiran letka. Minä istuin kyytiin, ajateltiin, että tamppaantuu paremmin ura kun minä olen kyydissä, eikä jaeta koiria kahteen valjakkoon.
Välillä piti keulakoiria vaihtaa, Sirulla iski laiskuus ja ei kiinnostanut avata uraa umpihangessa, paremminkin taisi kiinnostaa jos jokin rasahti metsässä. Rudi,honkkeli rekikoiran alku, siirtyi Pikon kaveriksi keulaan, niin johan alkoi liinat pysyä tiukalla. Ei siitä riekkujasta uskoisi.
Lopulta oli valjakollinen rauhallisia koiria kun tulimme autolle ja juotimme ne, mitä nyt Keiju, jolla aina on sanansa sanottavanaan.
Nyt on tainnut meidän tamppaama ura peittyä, tullut sen verran uutta lunta.
Kyllä lunta ollaan odoteltukin, niin antaa sataa, eikö vaan!?
Toivotellaan vaan Rautavaaralle liukkaita uria.
Ei joku haluaisi sponsoroida meille uutta digikameraa, olis nytkin tullut mukavia talvikuvia mutta kun omat kamerat hajosi tuossa taannoin. No, kai se täytyy jotenkin investoida ja lisätä harrastusmenoihin, huoh!
Kaikki kävi aamulla jotenkin uskomattoman helposti. Koirat tulivat mielellään ja reippaasti valjastettaviksi ja kuljetuskärryyn. Usein käy niin, että Kessu riekkuu ja härnää, että etpäs saakkaan kiinni ja toinen hänkkäri on Keiju. Mutta nyt joka koira halusi ehdottomasti mukaan. Jeltsin on aina valmis lähtemään, niin kuin nytkin. Toin valjaat tarhaan, niin se työnsi päänsä koko nipun läpi. Varmaan se pukisi ne päälle jos osaisi.
Niin, valjastamme koirat jo kotona lähtiessä, ei tarvitse sitten paikanpäällä zoomailla mikä valjas kullekin kuuluu.
Aika mukavan näköinen valjakko tuollainen 11:en koiran letka. Minä istuin kyytiin, ajateltiin, että tamppaantuu paremmin ura kun minä olen kyydissä, eikä jaeta koiria kahteen valjakkoon.
Välillä piti keulakoiria vaihtaa, Sirulla iski laiskuus ja ei kiinnostanut avata uraa umpihangessa, paremminkin taisi kiinnostaa jos jokin rasahti metsässä. Rudi,honkkeli rekikoiran alku, siirtyi Pikon kaveriksi keulaan, niin johan alkoi liinat pysyä tiukalla. Ei siitä riekkujasta uskoisi.
Lopulta oli valjakollinen rauhallisia koiria kun tulimme autolle ja juotimme ne, mitä nyt Keiju, jolla aina on sanansa sanottavanaan.
Nyt on tainnut meidän tamppaama ura peittyä, tullut sen verran uutta lunta.
Kyllä lunta ollaan odoteltukin, niin antaa sataa, eikö vaan!?
Toivotellaan vaan Rautavaaralle liukkaita uria.
Ei joku haluaisi sponsoroida meille uutta digikameraa, olis nytkin tullut mukavia talvikuvia mutta kun omat kamerat hajosi tuossa taannoin. No, kai se täytyy jotenkin investoida ja lisätä harrastusmenoihin, huoh!
11.2.07
Harjoittelun hurmaa
Normaali talvisää vaihteeksi, ja mukavaa oli. Valjakoita tuli ja meni. Jotkut lähtivät montakin kertaa taipaleelle. Koiria paikalla ainakin 44. Pitimmästä matkasta tuli varmaankin Olli vanhempineen. Kimmo oli kilpailuissa Seljeksessä Ruuhirodia ajamassa, joten oli estynyt tänään saapumasta Paloselle.
