18.1.05
Parkkipaikka aurattu
Susilehdon parkkipaikka on aurattu. Katselin eilen illalla, kun Lohkoin traktori oli liittymässä. Äsken töistä tullessa huomasin, että parkkipaikaa on aurattu melko ison varikon tarpeiksi. Näytti sieltä joku urakin tai latupohja lähtevän eteenpäin. Pitää katsoa jos jonain iltana keli sallisi käväistä ajelulla sielläpäin.
Susilehdon parkkipaikka on Länsirannantietä semmoiset kolme kilometriä eteenpäin Palosen risteyksestä. Parkkipaikka on tien vasemmalla puolella juuri ennen Lamperin kallioleikkausta. Paikalla on tukeva pohja. Siinä seisotettiin valtavaa sepelikasaan tieremontin aikana.
Palosen alueen kartassa paikka on oikeassa yläkulmassa punaisen pallukan kohdalla. Kartan löydät tuosta sivun vasemmasta yläreunasta.
Susilehdosta pääsisi varmaankin aika hyvin ajelemaan. Ainakin autot saisi pienemmällä vaivalla parkkeerattua. Ainakin nyt paikalla kääntyisi vaikka rekka-autolla. Laitan viestiä tänne jos ehdin käväistä siellä.
Susilehdosta lähtee retkeilyreitti jota pitkin pääsee Ryönänkosken laavulle. Siihen saisi helposti tehtyä lenkin, jossa menomatka mentäisiin retkeilyreittiä ja takaisin Hamaran lupaaman metsäautotien kautta Vääräjärvelle ja siitä parkkipaikalle.
Itse olen ensi viikonlopun Lieksassa Jongunverran ajoissa testaamassa uutta rekeä ja vielä uudempaa jarrumattoa. Sain juuri työkaverilta metrin vanhaa moottorikelkan telamattoa - siitä tarttis vielä väsätä sääntöjen vaatima jarrumatto.
Kolme tuntia myöhemmin
Uteliaisuus voitti. Laitoin lumikengät autoon ja karautin Suovu-Palosen retkeilyalueen parkkipaikalle. Kenttä oli aurattu maata myöden. Jään alla kiilsi sepeli. Parkkipaikalta lähti kelkkaura kohti aukion reunaa.
Lumikengät jalkaan ja uraa seuraamaan. Kelkkauraa riitti parisataa metriä metsässä ja sitten se kääntyi takaisin. Merkatulla retkeilyreitillä oli kävelty lumikengillä ja tavallisilla saappailla. Lähdin kävelemään uraa eteenpäin ja kävelin aina Lammasjärven laavulle asti. Matkaa yhteen suuntaan 3,5 kilometriä. Lunta oli pääasiassa riittävästi. Muutamassa kivikossa olisi kaivannut enemmän. Pitkospuutkin olivat muutamin paikoin näkyvissä. Viime päivien lämpimät ovat painaneet taas lumen määrää alas.
Koko matkalla oli kävelty lumikengillä. Jäljistä päätellen niillä oli haettu suoraa uraa. Olisikohan hiihtopohja tekeillä. Aikaisempina vuosina ei ole maastossa ollut valmista uraa, mutta nyt kun kaupunki on panostanut reitin kunnostukseen niin saattaahan olla niin, että teettävät sinne hiihtopohjan. Tosin ura oli paikoin niin peitteisessä maastossa että tuskin sinne kelkalla pääseekään.
Maastotiedustelun perusteella suosittelen Palosen ajojen lähtöpaikaksi kyseistä parkkipaikkaa. Sieltä kun ajelee Ryönänkosken laavulle ja ajelee pikkulenkin niin matkaa saa mittariin 20 kilometriä. Toinen vaihtoehto on jäädä Lammasjärven uudelle laavulle. Ensimmäisellä kerralla reissu on vähän raskaampi kun uraa joudutaan tekemään menomatkalla. Sen jälkeen homma toimii paremmin. Ura on tosin paikoin mutkainen, joten Anteron iso valjakko saattaa osoittautua ehkä hivenen suureksi. Toisaalta jos saabilla uskaltaa ajaa umpipenkkaan niin kai sitten isolla valjakolla uudelle mutkaiselle urallakin.
Susilehdon parkkipaikka on Länsirannantietä semmoiset kolme kilometriä eteenpäin Palosen risteyksestä. Parkkipaikka on tien vasemmalla puolella juuri ennen Lamperin kallioleikkausta. Paikalla on tukeva pohja. Siinä seisotettiin valtavaa sepelikasaan tieremontin aikana.
Palosen alueen kartassa paikka on oikeassa yläkulmassa punaisen pallukan kohdalla. Kartan löydät tuosta sivun vasemmasta yläreunasta.
Susilehdosta pääsisi varmaankin aika hyvin ajelemaan. Ainakin autot saisi pienemmällä vaivalla parkkeerattua. Ainakin nyt paikalla kääntyisi vaikka rekka-autolla. Laitan viestiä tänne jos ehdin käväistä siellä.
Susilehdosta lähtee retkeilyreitti jota pitkin pääsee Ryönänkosken laavulle. Siihen saisi helposti tehtyä lenkin, jossa menomatka mentäisiin retkeilyreittiä ja takaisin Hamaran lupaaman metsäautotien kautta Vääräjärvelle ja siitä parkkipaikalle.
Itse olen ensi viikonlopun Lieksassa Jongunverran ajoissa testaamassa uutta rekeä ja vielä uudempaa jarrumattoa. Sain juuri työkaverilta metrin vanhaa moottorikelkan telamattoa - siitä tarttis vielä väsätä sääntöjen vaatima jarrumatto.
Kolme tuntia myöhemmin
Uteliaisuus voitti. Laitoin lumikengät autoon ja karautin Suovu-Palosen retkeilyalueen parkkipaikalle. Kenttä oli aurattu maata myöden. Jään alla kiilsi sepeli. Parkkipaikalta lähti kelkkaura kohti aukion reunaa.
Lumikengät jalkaan ja uraa seuraamaan. Kelkkauraa riitti parisataa metriä metsässä ja sitten se kääntyi takaisin. Merkatulla retkeilyreitillä oli kävelty lumikengillä ja tavallisilla saappailla. Lähdin kävelemään uraa eteenpäin ja kävelin aina Lammasjärven laavulle asti. Matkaa yhteen suuntaan 3,5 kilometriä. Lunta oli pääasiassa riittävästi. Muutamassa kivikossa olisi kaivannut enemmän. Pitkospuutkin olivat muutamin paikoin näkyvissä. Viime päivien lämpimät ovat painaneet taas lumen määrää alas.
Koko matkalla oli kävelty lumikengillä. Jäljistä päätellen niillä oli haettu suoraa uraa. Olisikohan hiihtopohja tekeillä. Aikaisempina vuosina ei ole maastossa ollut valmista uraa, mutta nyt kun kaupunki on panostanut reitin kunnostukseen niin saattaahan olla niin, että teettävät sinne hiihtopohjan. Tosin ura oli paikoin niin peitteisessä maastossa että tuskin sinne kelkalla pääseekään.
Maastotiedustelun perusteella suosittelen Palosen ajojen lähtöpaikaksi kyseistä parkkipaikkaa. Sieltä kun ajelee Ryönänkosken laavulle ja ajelee pikkulenkin niin matkaa saa mittariin 20 kilometriä. Toinen vaihtoehto on jäädä Lammasjärven uudelle laavulle. Ensimmäisellä kerralla reissu on vähän raskaampi kun uraa joudutaan tekemään menomatkalla. Sen jälkeen homma toimii paremmin. Ura on tosin paikoin mutkainen, joten Anteron iso valjakko saattaa osoittautua ehkä hivenen suureksi. Toisaalta jos saabilla uskaltaa ajaa umpipenkkaan niin kai sitten isolla valjakolla uudelle mutkaiselle urallakin.
