ISHS

Aamuaurinko ei juuri lämmittänyt ilmaa. Kotona mittari näytti 18 pakkasta. Tänä sunnuntaina päätimme, että emme ole viimeisenä paikalla. Olimme Ryönänkoskella jo kaksikymmentä yli kymmenen. Näin ehtisimme ajamaan pidemmän lenkin ja tulisimme maastostakin jo ennen kuin hätäisemmät lähtevät kotiin.

Koirat vaikuttivat väsyneiltä eilisen lenkin jäljiltä. Kilometrin jälkeen vaihdoimme pirteämmät veikot keulille. Vähitellen lihakset lämpenivät ja koirat saivat vauhtia. Ajelimme edellisen päivän jälkiä sellaiset 9-10 kilometriä ja sitten takaisin. Varpaita alkoi paleltaa. Tiellä ajaessa varsinkin kaksistaan ei tule juuri liikuttua. Vähän ylämäessä potkittua - ei muuta. On aivan eri asia ajella kaksi päällä mutkaisia metsäisiä uria - siinä ei pakkanen pääse puremaan, kun pitää taiteilla että molemmat pysyvät jalaksilla.

Kun tulimme lenkiltä niin muut valjakot olivat vielä maastossa. Lea laski, että 7 eri rekeä ja 8 valjakkoa pyörähti Ryönänkosken sillan yli. Vähitellen kaikki saapuivat markkinapaikalle. Olavi avasi kaupan ja kauniit neidot kokoontuivat kokeilemaan uusia valjaita. Koville vetäjille ostettiin uusia lukkoja ja koko joukolle purtavaa.

Ensi sunnuntaina ajellaan taasen kello 11 ja maanantaina bonuksena itsenäisyysajot kello 12.00

Reipasta vauhtia kohti aurinkoa.

Kauppa auki.

Asiakkaat rivissä

Olavin kaupasta löytyy valjaat vaativaankin makuun

Olavin joukot.

Hannun loppujarrutus

Noki kuurassa

Herkkupala.

Tuleeko ne perässä?

Ensirekiajelu.

Johanna.



Karin porukka.



Tarkkana – kohta pääsette koppeihin.