19.12.04
Pikkujouluajot
Nollakeli ja lunta 10-15 senttiä
Olimme vasta tulossa Palosen reunalle, kun Hannu soitti ja ilmoitti, että iso mäki on hiekoitettu ja he ovat sen selvittäneet. Sanoin, että tulemme hetken päästä. Metsätie oli edelleen jäinen. Säätiedotuksessa luvattua lumisadetta ei kuulunut. Pääsimme ison mäen alle kunnialle. Mäen päällä näkyi odottava arvostelukomitea. Lyhyt kiihdytys ja olimme rinteessä. Tänään pääsimme 30 metriä pidemmälle kuin eilen, mutta lopulta vauhti pysähtyi ja renkaat sutivat vain tyhjää. Nyt auto ei kuitenkaan luisunut alaspäin. Kiitos hiekoituksen. Arviointiraati otti kuvia ja seurasi katseella kun hiekotin lisää rinnettä.
Uusi yritys. Auto vaan ei liikkunut eteenpäin yhtään, vaikka monta raavasta miestä työnsi. Yksi oli painona konepellilläkin. Onneksi Hannu oli saanut jälleen yhdeltä vanhalta kaverilta nelivedon lainaan. Pajeron avustamana meidänkin yhdistelmä nousi ylös.
Meillä ajetaan reellä
Huskyseuran keskustelupalstalla kaivattiin aamulla lumitiedoitusta. Meillä on edelleen lunta. Kiersimme 16 kilometrin lenkin. Ainoastaan kolmen kilometrin matkalle olisi kaivannut hieman enemmän lunta. Kivet hioivat toisesta jalaksesta kaiken muovin pois ja sentin verran puutakin. Seiskan lenkilläkin oli lopussa hieman kiviä näkyvissä. Johanna kiersi vitosen lenkin - siellä oli vain muutamassa paikassa jää näkyvissä. Muuten ura oli luminen. Lunta siis piisaa.
Saamme olla tyytyväisiä, kun vielä viikon vesisateen jälkeenkin lunta on tarjolla. Vielä kun tuon mäen hiekoittaisivat niin että minunkin kärryllä siitä pääsisi ylös.
Nyt on edessä pakkasta ja lisää lunta. Meillä on ainakin valkoinen joulu!
Huonojen kelien välttämiseksi Hannu on asentanut rekeen isot etupyörät.
Kohta mennään.
Lunta ei ole paljoa mutta riittävästi.
Lenkki ohi. Nyt on niin pimeää että yhdeltä päivällä pitää käyttää salamaa.
Olimme vasta tulossa Palosen reunalle, kun Hannu soitti ja ilmoitti, että iso mäki on hiekoitettu ja he ovat sen selvittäneet. Sanoin, että tulemme hetken päästä. Metsätie oli edelleen jäinen. Säätiedotuksessa luvattua lumisadetta ei kuulunut. Pääsimme ison mäen alle kunnialle. Mäen päällä näkyi odottava arvostelukomitea. Lyhyt kiihdytys ja olimme rinteessä. Tänään pääsimme 30 metriä pidemmälle kuin eilen, mutta lopulta vauhti pysähtyi ja renkaat sutivat vain tyhjää. Nyt auto ei kuitenkaan luisunut alaspäin. Kiitos hiekoituksen. Arviointiraati otti kuvia ja seurasi katseella kun hiekotin lisää rinnettä.
Uusi yritys. Auto vaan ei liikkunut eteenpäin yhtään, vaikka monta raavasta miestä työnsi. Yksi oli painona konepellilläkin. Onneksi Hannu oli saanut jälleen yhdeltä vanhalta kaverilta nelivedon lainaan. Pajeron avustamana meidänkin yhdistelmä nousi ylös.
Meillä ajetaan reellä
Huskyseuran keskustelupalstalla kaivattiin aamulla lumitiedoitusta. Meillä on edelleen lunta. Kiersimme 16 kilometrin lenkin. Ainoastaan kolmen kilometrin matkalle olisi kaivannut hieman enemmän lunta. Kivet hioivat toisesta jalaksesta kaiken muovin pois ja sentin verran puutakin. Seiskan lenkilläkin oli lopussa hieman kiviä näkyvissä. Johanna kiersi vitosen lenkin - siellä oli vain muutamassa paikassa jää näkyvissä. Muuten ura oli luminen. Lunta siis piisaa.
Saamme olla tyytyväisiä, kun vielä viikon vesisateen jälkeenkin lunta on tarjolla. Vielä kun tuon mäen hiekoittaisivat niin että minunkin kärryllä siitä pääsisi ylös.
Nyt on edessä pakkasta ja lisää lunta. Meillä on ainakin valkoinen joulu!
Huonojen kelien välttämiseksi Hannu on asentanut rekeen isot etupyörät.
Kohta mennään.
Lunta ei ole paljoa mutta riittävästi.
Lenkki ohi. Nyt on niin pimeää että yhdeltä päivällä pitää käyttää salamaa.
