7.12.04
Pitkä viikonloppu
Lauantaiaamuna, lehteä hakiessa, piti oikein ihmetellä, miten hienolta näytti kun puut olivat paksun lumen peitossa. Ajateltiin kävästä rannassa katsomassa, joko sinne uskaltais tehdä kelkalla ajouria. Vois viikollakin tehdä hiukan pidemmän iltalenkin koirilla. Nyt pihasta on päässyt tekemään parin kolmen kilometrin pyrähdyksiä. Jäätä oli, ainakin rantoja pitkin kairallessa, viitisentoista senttiä.
Timo koirana
Perjantai-iltapäivällä oli meiltäkin Hannu valjakolla Palosen lenkeillä, mutta eivät olleet sattuneet samoille urille Kimmon kanssa. Iloisesti oli meidänkin koirat tehneet töitä pakkasella.
Sunnuntaina sitten ajoin minäkin vitosen lenkin. Hannu ajoi ensin n. seitsemän kilsaa ja varikolla vaihdettiin ja minä jatkoin. Lämmin keli vaikutti, ettei vauhti ollut huimaa, mutta tasaisesti edettiin ilman pysähdyksiä. Koirat ei ota aina tosissaan minun käskyjä, kun Hannu on ajanut niillä enemmän ja muutenkin pitänyt niille "oppitunteja".
Eilen Itsenäisyyspäivänä oltiin liput liehuen mukana. Tarkoituksena oli ajaa tuttuja ajouria, mutta tullessamme tapasimme vakiourilla miehiä, jotka kertoivat alueella olevan hirvenhaukkukokeen parillakin koiralla. Parasta vaihtaa suuntaa, ettei satu mitään. Hetken mietittyämme avasimme metsäautotien, jossa takaisin pääsee samaa uraa pitkin. Valjakkomme saivat kohtaamis- ja ohitusharjoitusta. Minä ajoin tuon perän ja hiukan jännitti kuudella koiralla. Meno maistui koirille ja varsinkin jos joutui hetkeksi pysähtymään, uutta intoa löytyi. Sain valjakon pysymään paikoillaan käskyillä ja kun seisoin koko painollani jarrun päällä. Välillä kynnettiin pätkä jarrulla uraa kun edellä menevä valjakko jatkoi matkaa tai hävisi mutkan taa. Onneksi ei tarvinnut selvitellä liinoja kertaakaan, vaan koirat pysyivät ruodussa. Lumiankkuri oli ainakin vielä maanantaina hyödytön. En tiedä miten on nyt kun tuli lisää lunta.
Kylläpä tuo pidempi viikonloppu vilahti ja minun kun piti tehdä suursiivous!
Ansku
Timo koirana
Perjantai-iltapäivällä oli meiltäkin Hannu valjakolla Palosen lenkeillä, mutta eivät olleet sattuneet samoille urille Kimmon kanssa. Iloisesti oli meidänkin koirat tehneet töitä pakkasella.
Sunnuntaina sitten ajoin minäkin vitosen lenkin. Hannu ajoi ensin n. seitsemän kilsaa ja varikolla vaihdettiin ja minä jatkoin. Lämmin keli vaikutti, ettei vauhti ollut huimaa, mutta tasaisesti edettiin ilman pysähdyksiä. Koirat ei ota aina tosissaan minun käskyjä, kun Hannu on ajanut niillä enemmän ja muutenkin pitänyt niille "oppitunteja".
Eilen Itsenäisyyspäivänä oltiin liput liehuen mukana. Tarkoituksena oli ajaa tuttuja ajouria, mutta tullessamme tapasimme vakiourilla miehiä, jotka kertoivat alueella olevan hirvenhaukkukokeen parillakin koiralla. Parasta vaihtaa suuntaa, ettei satu mitään. Hetken mietittyämme avasimme metsäautotien, jossa takaisin pääsee samaa uraa pitkin. Valjakkomme saivat kohtaamis- ja ohitusharjoitusta. Minä ajoin tuon perän ja hiukan jännitti kuudella koiralla. Meno maistui koirille ja varsinkin jos joutui hetkeksi pysähtymään, uutta intoa löytyi. Sain valjakon pysymään paikoillaan käskyillä ja kun seisoin koko painollani jarrun päällä. Välillä kynnettiin pätkä jarrulla uraa kun edellä menevä valjakko jatkoi matkaa tai hävisi mutkan taa. Onneksi ei tarvinnut selvitellä liinoja kertaakaan, vaan koirat pysyivät ruodussa. Lumiankkuri oli ainakin vielä maanantaina hyödytön. En tiedä miten on nyt kun tuli lisää lunta.
Kylläpä tuo pidempi viikonloppu vilahti ja minun kun piti tehdä suursiivous!
Ansku
