ISHS

Tämän sunnuntain yhteisajot ajettiin pienellä porukalla. Susilehdon parkkipaikalla oltiin vain Hannu ja minä sekä Lea ja Kari. Hanki tuntui aika pehmeältä siinä auringon paisteessa ja vajaan 10 asteen lämmössä. Viime viikonlopusta muistui mieleen ne kivet ja kannot, jotka olivat paljastuneet hangen alta. Siellä metsässä saattaisi olla vieläkin vähemmän tänään lunta ja mikähän liene jäällä tilanne!? Koska paikalla ei ollut näitä huimapäitä, jotka ajavat vaikka pohjamuovit kuoriutuvat alta, päätimme siirtyä laavun risteykseen, josta pääsisi ajelemaan pelkillä metsäautotienurilla.

Lea ja Kari antoi minun ajaa heidän neljällä koiralla, joilla ajoin viime viikonloppunakin. Hannu lähti edellä meidän omilla koirilla.

Keli oli hieno, vaikka kylmempihän olisi koirille parempi. Kävimme kääntämässä linjalla, johon tulee ura järveltä ja vielä pienen pohjukan ja sieltä takas laavulle. Lea ja Kari oli siellä keitelly kahvit ja tulipa sinne muitakin retkeilijöitä kameroiden kanssa, arvelivat pääsevänsä susia kuvaamaan kun oli kuulunut jostain ulvontaa!

Laavulta lähdettyämme Hannu ajeli vielä koko auratun tien, aina paikkaan, jossa könysimme sydäntalvella kuljetuskalustomme kanssa muutamaan otteeseen. Lumi hupenee silmissä ja kohta pääsevät koirat kesälomille. Mutta eiköhän vielä ensi sunnutaina päästä ainakin tämänpäiväisillä urilla ajelemaan.


Ryönänkosken sillan ylitys.


Hannu tulossa.


Ansku tulossa. (Kuvat Kari K)