9.4.05
Kelkkareitillä hiljaista
Talven aikana olen arastellut kelkkareitille poikkeamista. Kelkkailijoiden asenteissa tuntuu olevan jotain vikaa. Muutamat joiden kanssa olen jutellut ovat pitäneet kelkkareittejä tarkoitettuna vain kelkkailijoille. Kanta on melko uskomaton. Ymmärrän että suljettu moottorirata on tarkoitettu vain sen varanneelle ryhmälle, mutta kuinka joku voi kuvitella, että maastoon merkitty ura olisi suljettu kaikilta muilta ryhmiltä. Näin ei ole. Moottorikelkkailureitti määritellään lainsäädännössä tieliikennelain tarkoittamaksi tieksi, jolla ajettaessa on noudatettava tieliikennesääntöjä. Moottorikelkkailureitit on perustettu yleiseen käyttöön ja ne ovat kaikkien liikennöitävissä ilman lupaa tai maksua.
Ministeriövetoinen työryhmä totesi juuri, että kelkoille ei kannata määrätä käyttömaksua urien kunnostamiseksi, koska kelkkoja on niin vähän eikä käyttömaksusta saataisi riittävästi rahaa. Urien kunnostamiseen ja rakentamiseen pitää varata julkista rahaa. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa myös muut käyttäjäryhmät.
Työpaikan kelkkareittisuunnittelijoille olen talven aikana yrittänyt valaista reittien moninaiskäyttöä. Vähitellen he ovat ymmärtäneet, että kun käytämme reittien rakentamisessa yhtenä perusteena luontomatkailun tukemista, niin tämä luontomatkailu voi olla muutakin kuin kelkalla huristelua. Olivat viime viikon ohjausryhmän kokouksessa ottaneet varovaisesti jo kantaakin koiravaljakoiden huomioimisesta reiteillä. Paljon on vielä työtä tehtävä kelkkailijoiden asenteissa. Jokaisen pitäisi muistaa, että virallisella kelkkareitillä on voimassa tieliikennelaki, joka edellyttää mm. muiden käyttäjien huomioimisen ja vauhdin sopeuttamisen valitseviin olosuhteisiin.
Tänään starttasin Palosen kämpän puomilta. Metsätiellä oli vielä lunta. Koirien mielestä liikaakin. Joutuivat kahlailemaan soseessa. Kelkkareitille päästyämme vauhti lisääntyi. Muutamasta kuusikosta puuttui lumi täysin. Kolistelimme vanhalla reellä kivikossa. Melko vauhdikkaasti pääsimme PikkuNaaralle. Rannasta soittelin Hannulle ja kyselin kahvia, mutta olivat juuri lähteneet reissun päälle. Teimme u-käännöksen järvellä ja vauhdilla takaisin päin. Paluumatkalle kiersimme vielä Palosen kelkkareitille Saarisen järvelle asti. Matkaa kertyi noin 25. Hyvää harjoitusta Kilpisjärven reissulle.
Ministeriövetoinen työryhmä totesi juuri, että kelkoille ei kannata määrätä käyttömaksua urien kunnostamiseksi, koska kelkkoja on niin vähän eikä käyttömaksusta saataisi riittävästi rahaa. Urien kunnostamiseen ja rakentamiseen pitää varata julkista rahaa. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa myös muut käyttäjäryhmät.
Työpaikan kelkkareittisuunnittelijoille olen talven aikana yrittänyt valaista reittien moninaiskäyttöä. Vähitellen he ovat ymmärtäneet, että kun käytämme reittien rakentamisessa yhtenä perusteena luontomatkailun tukemista, niin tämä luontomatkailu voi olla muutakin kuin kelkalla huristelua. Olivat viime viikon ohjausryhmän kokouksessa ottaneet varovaisesti jo kantaakin koiravaljakoiden huomioimisesta reiteillä. Paljon on vielä työtä tehtävä kelkkailijoiden asenteissa. Jokaisen pitäisi muistaa, että virallisella kelkkareitillä on voimassa tieliikennelaki, joka edellyttää mm. muiden käyttäjien huomioimisen ja vauhdin sopeuttamisen valitseviin olosuhteisiin.
Tänään starttasin Palosen kämpän puomilta. Metsätiellä oli vielä lunta. Koirien mielestä liikaakin. Joutuivat kahlailemaan soseessa. Kelkkareitille päästyämme vauhti lisääntyi. Muutamasta kuusikosta puuttui lumi täysin. Kolistelimme vanhalla reellä kivikossa. Melko vauhdikkaasti pääsimme PikkuNaaralle. Rannasta soittelin Hannulle ja kyselin kahvia, mutta olivat juuri lähteneet reissun päälle. Teimme u-käännöksen järvellä ja vauhdilla takaisin päin. Paluumatkalle kiersimme vielä Palosen kelkkareitille Saarisen järvelle asti. Matkaa kertyi noin 25. Hyvää harjoitusta Kilpisjärven reissulle.
